tiistai 8. joulukuuta 2009

Naimisiin

Lauantai 14.11. on päivä, jolloin karkasimme sukulaisilta ja ystäviltä naimisiin. Kirkko oli jo varattu hyvissä ajoin, tosin se vaihtui matkan varrella hulppeampaan, koska alkuperäisessä kirkossa oli käynyt vesivahinko. Jos pieni hääkirkko olisi sopinut intiimiin häätilaisuuteemme, sopi siihen myös isompi kirkko.




Todistajina oli kaksi seurakunnan työntekijää, sillä naimisiinmeno oli tarkoitus salata kaikilta. Jotta tilaisuudesta jäisi jotain jälkipolville ja sukulaisille muisteltavaa, tuli koko kirkollinen toimitus videolle. Pappina toimi vaimon rippipappi, joka moneen otteeseen tiedusteli milloin aiomme kertoa salavihkimisestämme.




Omat vanhempani saivat tietää siinä vaiheessa, kun olimme heidän luonaan katsomassa siskon pojan ristiäisvideota. Ristiäisten jälkeen tuli suoraan häävideomme ja siinä tilanteessa valkeni vanhemmillekin mitä oli tapahtunut. Siskolle ja vaimon vanhemmille lähetettiin video postitse. Onneksi molemmat dvd:t olivat toimineet laitteissa, sillä meidän porukoilla video jouduttiin näyttämään läppäriltä. Parempi puolisko oli askarrellut kaikkien levyjen kannet aivan ihquiksi. =)




Itse vihkiminen jännitti aivan sairaasti, tärisin alttarilla ja tuntui että jalat pettää. Onneksi tiukka ote kaksinkäsin puolison kädestä auttoi selviämään julistuksen läpi vaikka paineita yleisön läsnäolosta ei ollutkaan. Kai nämä asiat ovat vaan niin suuria, että ne hermostuttavat, oli sitten paikalla ketään, tahi ei. Saa nähdä miten synnytyksessä käy!

Tuore vaimo oli varannut kaikki, hotellin sviitin, joka osoittautui omaksi pieneksi tunnelmalliseksi hirsituvaksi. Se sijaitsi aivan kirkon vieressä tien toisella puolella. Ravintolaillallinen oli varattu niin ikään näköetäisyydeltä tunnelmallisesta ravintolasta. Aamiaisen sai valita listasta ja se tuotiin tupaan valitsemanamme kellonaikana. Valittuni sai aamulla huomenlahjaksi parikin korua, arkeen ja juhlaan.




Syntyvällä vauvalla on nyt samannimiset vanhemmat. Eivätkä kysele sosiaalitädit, kuka on lapsen isä. Tämä tietenkin vain sivuhuomautuksena siihen, että rakkaudestahan me menimme naimisiin. Kaikki muu on ekstraa. =)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti